Suomalainen tutkimus- ja innovaatio-järjestelmä suurten uudistusten tarpeessa

28.10.2009 klo 13.00 valmistui kotimainen selvitys suomalaisen innovaatio- ja tutkimusjärjestelmän onnistumisesta. Tutkimus oli aloitettu vuotta aiemmin.
Päätekijänä oli EtlaTieto, mutta kirjoittajia oli suurehko joukko (n. 20 allekirjoittajaa).

EtlaTieto uutisoi tuloksen seuraavasti:

Suomalainen tutkimus- ja innovaatio-järjestelmä on suurten uudistusten tarpeessa

Heikoiksi kohdiksi mainitaan:

1. Tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä on hajanainen ja heikosti kansainvälistynyt
2. Alueellinen ulottuvuus on vahva, mutta heikosti kansalliseen politiikkaan nivottu 
3. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikka kokeilevampaan toimintatapaan ja riskinottoon
4. Yliopistouudistuksen jälkeen siirryttävä korkeakoulusektorin uudistamiseen 

Positiivista sen sijaan olisi, että Suomessa on valmiutta tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän uudistamiseen.

Tarpeellisia havaintoja ehdotuksessa ovat mm.

• Sektoritutkimuksen uudistaminen on tavoitteista huolimatta edennyt hitaasti. Paneeli ehdottaa, että lähempänä perustutkimusta oleva osa sektoritutkimuslaitosten työstä siirretään yliopistoihin ja nykyisten 18 laitoksen sijaan muodostetaan 4-5 tutkimuslaitosta, joihin jäljelle jäävä tutkimus keskittyisi. 
• Suomen talous on monilla sektoreilla lähellä teknologian ja tuottavuuden eturintamaa, minkä vuoksi tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa tulisi siirtyä nykyistä enemmän kokeilevaan ja suurempaa riskinottoa sisältävään toimintatapaan.  

Arvioinnista julkaistiin lokakuulla seitsemän osaselvitystä (Discussion topics) sekä kaksi laajaa raporttia: Evaluation of the Finnish National Innovation System - Policy Report. Taloustieto Oy (93 sivua). Lisäksi julkaistiin  Full Report.

Linkkejä:

• Arviointi: päähakemisto: www.evaluation.fi
  
• TEM:n sivut aiheesta ovat täällä: http://www.tem.fi/index.phtml?s=3161.
• Arviointitiedosto (Word): http://www.tem.fi/files/24967/296_INNO_KVarviointi_281009.doc.
• Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) raportti aiheesta (Fagernes): http://www.ek.fi/www/fi/?we_objectID=10298

Arviointitiedoston yhteenvetoa englanniksi:

1. There is a mismatch between the supply of and demand for entrepreneurial opportunities
2. The support system for SMEs is overly complex and, on occasion, mis-directed
3. The promotion of a high-growth focused entrepreneurial firms is not well integrated into national economic policies or priorities
4. The encouraging of growth entrepreneurship requires additional incentives to influence the career decisions of talented individuals
   

Suomeksi se tarkoittaa: ei ole kunnon yrittäjiä, yritysten tukijärjestelmä on monimutkainen ja suuntautunut väärin, suurin kasvu ei suuntaudu talouspolitiikan tai prioriteettien mukaan ja yrittäjille tarvittaisiin lisäkannustimia, jotka vaikuttaisivat niin, että älykkäät ja kyvykkäät ihmiset voisivat tehdä urapäätöksiä kannusteiden motivoimana.

• Tarkennus kohtaan 2:The support system is complex, piecemeal and confusing. Support is too often focused on the average rather than the exceptional firm. Poikkeuksellisia firmoja siis kartetaan keskimääräisyyksiä tukemalla.
• Tarkennus kohtaan 3: While everyone supports the desirability of Growth entrepreneurship, responsibility for its promotion is diffuse and vague. Entrepreneurship remains a political orphan.
  
  
  
  

Elinkeinoministeri Pekkarinen innovaatiojärjestelmän arvioinnista
Alla Pekkarisen kommentti tutkimuksesta:

• Tänään julkistettu Suomen innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arviointi antaa monin osin tunnustusta suomalaiselle innovaatiojärjestelmälle. Toisaalta paneeli tuo esille lukuisia uudistustarpeita, joihin tulee mielestäni tarttua, totesi elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen kommentoidessaan Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää koskevan kansainvälisen arviointiryhmän esityksiä 28.10.2009 Helsingissä pidetyssä seminaarissa.
• Hyvä koulutus- ja tutkimusjärjestelmä on tuottanut Suomeen suuren osaamispotentiaalin. Me käytämme julkisia varoja T&K-toimintaan noin miljardia euroa vuodessa. Vain noin 300 miljoonaa euroa näistä kohdentuu suoraan yritysten innovaatiohankkeisiin.
• Osaamispotentiaali ei muutu Suomessa riittävässä määrin ja riittävän nopeasti uusiksi innovaatioiksi, tuotteiksi, yrityksiksi ja työpaikoiksi, sanoo ministeri Pekkarinen. 
• Pekkarisen mukaan juuri tähän tarvitaan tähänastista kysyntälähtöisempää ja laaja-alaista innovaatiopolitiikkaa, myös palvelusektorille kohdistuvaa.
• Paneeli tunnistaa monia esteitä ja hidasteita innovaatiojärjestelmässä erityisesti kasvuyrittäjyyden kannalta. Se osoittaa myös, ettei Suomessa ole käytetty kaikkia niitä keinoja, joilla yritysten omia innovaatiopanoksia voitaisiin lisätä.
• Erityisesti pk-yrityksille olisi tärkeää, että mahdollisimman nopeasti voitaisiin ottaa käyttöön ns. T&K-vähennys ja että "bisnesenkelien" verokohtelua voitaisiin huojentaa. Myös innovaatiojärjestelmän todettu hajanaisuus vaatii nopeita korjaustoimia.

Pekkarisen huomio, että vain 30% T&K-menoista menee suoraan yritysten innovaatiohankkeisiin, on tavallaan yllätys, mutta tavallaan ei kun tietää, että tuo rahastusjärjestelmä on monikerroksinen: siellä on konsultti konsultin päälle ja kaikki maksaa, niinpä yrittäjille jää vain rippeitä tuosta miljardin euron tuotekehityspaketista.