Tieteen taso Suomessa, Akatemia selvitti

Viime viikolla ilmestyi Suomen Akatemian raportti, joka kohautti ainakin tutkimusväkeä:

Suomessa paljon tutkijoita - tieteen laatu Pohjoismaiden heikoin

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/11/suomessa_paljon_tutkijoita_tieteen_laatu_pohjoismaiden_heikoin_1147695.html

Tämä taitaa olla ensimmäisiä kertoja kun Suomessa pyritään rehellisesti tunnustamaan tosiasioita. Akatemian raportti löytyy täältä: http://www.aka.fi/Tiedostot/Tiedostot/Arviointitoiminta/Suomen%20tieteen%20tila%20ja%20taso%202009.pdf.

Erikoista IT:n osalta oli, että en tuntenut yhtään henkilöä 400 raporttia tehneestä. Erkki Ojan tiedän, mutta en ole häntäkään tavannut. Tekniikka- ja IT-osion valmistelussa ei ole ollut yhtään nykyistä ammatissa toimivaa IT-asiantuntijaa. Miksi alan tutkijat eivät osallistu tällaisiin selvityksiin, vai ovatko he jääviä ollessaan itse Akatemian hankkeissa. Vai ovatko he liian vaatimattomia tai liian kiireisiä.
Tietojärjestelmätiede tulee esille monen sivun alueella, alla muutamia poimintoja.

Tietojärjestelmäalueen nelikenttäanalyysi Akatemian raportissa
Sivulta 190 löytyy allaolevat tiedot:

Vahvuudet

• Tutkimuskenttä on monipuolinen ja riittävän fokusoitunut tietyille avainaloille
• Alalla tehdään läheistä yhteistyötä muiden tieteenalojen kanssa
• Tutkimuksella on hyvät yhteydet yritysmaailmaan ja muuhun yhteiskuntaan
• Alan perusinfrastruktuurin taso on hyvä

Heikkoudet

• Tutkijat eivät panosta alan johtaviin kansainvälisiin kokouksiin osallistumiseen
• Liikkuvuus sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla on vähäistä
• Teoreettisen tietojenkäsittelytieteen (core computer science) osuus on suhteellisen pieni
• Jatko-opintojen suunnitelmallisuus ja väitöskirjojen ohjaus on joiltakin osin puutteellista

Mahdollisuudet

• EU-rahoituksen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen kasvaa
• Naistutkijoiden osuus alalla lisääntyy
• ICT- ja muutkin SHOKit hyödyntävät tietojenkäsittelytieteiden korkeatasoista perustutkimusta

Uhat

• Kansallinen tutkimusprofiili yksipuolistuu, jos monitieteisyyttä ja soveltavaa tutkimusta painotetaan tietojenkäsittelytieteiden perustutkimuksen kustannuksella
• Tutkimus ankkuroituu yhä vahvemmin elinkeinoelämän lyhytnäköisiin tarpeisiin, ja teoreettiselle perustutkimukselle jää vain rajoitettu rooli
• Alasta tulee liian sisäänlämpiävä puutteellisesta kansainvälisestä ja kansallisesta liikkuvuudesta johtuen
• Alan keskeisiä julkaisufoorumeita ei arvosteta tarpeeksi tai huomioida arvioinneissa

Suositukset

• Liikkuvuutta on lisättävä kaikilla tasoilla kansallisesti ja kansainvälisesti. Suomeen on myös houkuteltava ja rekrytoitava ulkomaisia tutkijoita.
• Alan on laadittava julkaisustrategia ja kiinnitettävä enemmän huomiota julkaisufoorumeihin.
• Alan tulee itse tehdä ennakointityötä, jotta sen osa-alueet (teoreettinen vs. soveltava; tietojenkäsittelytieteen ydin vs. uudet monitieteiset alat) ovat terveessä tasapainossa.

Omia mielipiteitä
En ole kaikin osin samaa mieltä vahvuuksista. Vai tarkoittaako fokusoituminen sitä, että jokaisella taholla on oma niin kapea roolinsa, ettei pysty näkemään metsää puilta? Jos se sitä tarkoittaa, olen samaa mieltä, mutta eihän tieteen tarkoituksena ole rajoittaa vaan laajentaa näkemystä. Yhteistoimintaa muiden tieteenalojen kanssa ei voi heti tunnistaa, mutta soveltavia projekteja varmaan harjoitetaan. Nokia tietysti on ollut mukana monessa soveltavassa hankkeessa. Tietoliikenne ja tietotekniikka paiskaavat kättä, sehän on selvää, mutta en pidä sitä vielä monitieteellisyytenä. Yritysyhteydet juuri tulevat esille Tekes-hankkeissa. En tiedä mitä perusinfrastruktuurilla tarkoitetaan tässä mielessä.

Heikkoudet ja uhat on tuossa tunnustettu selkeästi: yksipuolisuus, jämähtäminen kotimaahan, panostaminen nopeisiin soveltaviin hankkeisiin, joiden arvo on tieteelle pientä. Yllä mielestäni tärkeimmät asiat on merkattu sinisellä värillä.

Erityisesti teoreettisen tietojenkäsittelytieteen panos huomataan kehnoksi. Eipä siten ihme, etten olekaan saanut yhtään keskustelukumppania tutkimukseni tueksi: core computer science on jäänyt Suomessa heikoille. Symbolinen analyysi olisi tapa yhdistää erilaisia teorioita, tämä huomasi juuri mm. Jean Bezivin. Miksi ei siis jatkettaisi siitä eteenpäin?

Professori Holmström (MIT) Aalto-yliopiston johtokuntaan

Hesarin kuukausiliitteessä oli juuri kiinnostava juttu prof. Bengt Holmströmiä koskian. Hän on toiminut pitkään USA:ssa eri yliopistoissa, erityisesti MIT:ssä, mistä hänellä on varteenotettavaa kerrottavaa suomalaisille. Mielestäni on aivan paikallaan, että tämäntasoinen henkilö tulee Suomeen Aalto-yliopiston johtokuntaa.

Luin jutun ja Holmströmin mielipiteet tarkkaan. Pystyin poimimaan seuraavat 10 "teesiä":

1. Suomalaisissa yliopistoissa vallan ovat saaneet komiteat, ne määräävät.. (En ole tosin itse tällaisia komiteoita nähnyt).
2. Amerikkalaisissa yliopistoissa ei ole valmiina laatikkoja, jossa sanotaan, tänne tarvitaan nyt tällainen taloustieteilijä tms.
3. Eurooppalainen tiedemaailma on jumiutunut. Se ei ole enää ihmislähtöistä.Mikään ei voi olla tappavampaa luovalle tieteelle.
4. Amerikkalaisissa yliopistoissa professori on toisinajattelija. Siellä nimenomaan halutaan, että professorit tekevät, mitä tahtovat.
5. Holmström uudesta Aaltoyliopistosta: On epärealistista ajatella, että siitä tulisi huippuyliopisto perinteisessä mielessä, mutta innovatiivisen opetuksen ja lahjakkaiden opiskelijoiden kannustamisen osalta, se on mahdollista, jos sitä ei estetä byrokratialla.
6. Holmström sanoo, että yliopiston pitäisi olla kuin puutarha: jos sinne putoaa erikoinen siemen, pitäisi sallia, että tästä kasvaa puu muita korkeammalle.
7. Holmström siteeraa: Einstein uskoi vahvasti, että sellaisissa teorioissa on jokin vika, jotka ovat monimutkaisia ja sotkuisia. Hänestä maailma oli järjestelmällinen ja looginen..On vain ajan kysymys, löydämmekö tuon kuvion.
8. Tutkijan tärkeimmät ominaisuudet ovat uteliaisuus, rehellisyys ja löytöretkeilijän henki. Tutkijan pitää tutkimusretkellään voida pysyhtyä ja lähteä toiseen suuntaan, jos kohtaa jotakin odottamatonta.
9. Kun tutkija lähtee ratkaisemaan ongelmaa, hän ikään kuin pakkaa laukkunsa ja lähtee kohti tavoitettaan - kohti Roomaa. On tutkijoita, jotka jääräpäisesti työntävät itseään Roomaan, oli matkalla mitä esteitä ja yllätyksiä tahansa. He eivät ole löytöretkeilijöitä, kuten pitäisi olla.
   
10. Jos tekee empiiristä tutkimusta, voi kehittää sellaisia kontrolleja, että tutkimus lopulta tunnustaa ... mutta sellainen ei ole tieteellistä työtä.

Aika hyvin Holmström on perillä tilanteesta ja miten asioiden pitäisi olla, MIT on opettanut.
Saapa nähdä muuttuuko ylipistojen meininki Suomessa. Veren pitäisi vaihtua ja päättäjien monipuolista, kuten Holmström tässä ehdottaa.